Luovat menetelmät auttavat kohtaamaan ja käsittelemään ympäristötunteita

Ympäristökriisi koskettaa koko maailmaa. WHO nosti vuonna 2022 ilmastokriisin yhdeksi globaaliksi mielenterveysuhaksi. Tutkimukset osoittavat ympäristöahdistuksen todelliseksi ja lisääntyväksi ilmiöksi, ja käsittelemättömänä se heikentää yksilön hyvinvointia.

Anna Kaartamo-Virta ja Irene Niemi
Kirjoittajat ovat kaksi valmistumisvaiheessa olevaa sosionomiopiskelijaa, joilla on vahva luontosuhde, ja joille luonto on tärkeä voimavara.

Ympäristöahdistus ei ole pelkästään negatiivinen asia, sillä oikein käsiteltynä ja kanavoituna se voi olla liikkeelle paneva voima varsinkin toivon tunteeseen yhdistettynä.  Ympäristöongelmat tuovat haasteita myös sosiaalialan työhön, sillä ekologinen ja kestävän kehityksen näkökulma tulee näkymään koko ajan enenevissä määrin.

Tärkeä osa sosionomin ammattitaitoa on kyky itsereflektioon. Itsereflektio mahdollistaa omien ajatusten, arvojen, asenteiden ja tunteiden tarkastelun. Työntekijän ymmärrys asiakkaan tilanteesta rakentuu aina jossain määrin omien kokemusten kautta ja käsittelemättömät asiat voivat heijastua negatiivisesti asiakassuhteeseen. Viime vuosina olemme kohdanneet kriisejä, kuten koronapanemia ja Ukrainan sota, jotka ovat yhteisiä niin ammattilaisille kuin asiakkaille. Myös ympäristökriisi on yhdessä jaettu asia. Yhteisesti jaetut kriisit korostavat itsereflektion merkitystä, sillä kuinka voimme kohdata asiakkaan tunteet, jos emme ole kohdanneet omiamme?

Luovat menetelmät on todettu yhdeksi hyväksi keinoksi käsitellä ympäristötunteita. Niiden avulla voi nousta esiin tiedostamattomia tunteita ja luovat menetelmät ovatkin oiva keino itsereflektioon. Näistä lähtökohdista saimme idean opinnäytetyöllemme.

Lähdimme tutkimaan sosionomien kokemaa ympäristöahdistusta kuvallistamismenetelmä CB-ARTin avulla. CB-ART on israelilaisessa yliopistossa kehitetty menetelmä, jonka avulla voidaan kuvittaen ja sanoittaen käsitellä yksilön stressitekijöitä, voimavaroja sekä rakentaa näiden erillisyyden sijaan yhtenäistä jatkumoa. Menetelmän avulla voidaan käsitellä monenlaisia haasteita, ja siksi halusimme testata sen soveltuvuutta ympäristöahdistuksen käsittelyyn. Järjestimme kolmelle sosionomille Teamsin välityksellä kaksi tuntia kestävän CB-ART-työpajan, jossa käsiteltiin ympäristöahdistusta siihen liittyvien stressitekijöiden ja voimavarojen kautta. Työpajan jälkeen osallistujille lähetettiin sähköinen kysely, jossa selvitettiin osallistujien kokemuksia CB-ARTin soveltuvuudesta ympäristöahdistuksen käsittelyyn.

CB-ART-menetelmä koostuu kolmesta vaiheesta. Ensin piirretään ”stressipiirustus”, johon kuvitetaan ajatuksia ja tunteita käsiteltävästä aiheesta. Kuvan taakse kirjoitetaan lyhyt kuvaus piirustuksesta. Tämän jälkeen keskustellaan yhdessä muun ryhmän kanssa kuvista ja niiden taakse kirjoitetusta tekstistä. Tarkoituksena tässä vaiheessa on tunnistaa stressitekijöitä.

Toisessa vaiheessa piirretään uusi piirustus, tällä kertaa voimavaroista, jotka voisivat auttaa haastavassa tilanteessa. Tämänkin ”voimavarapiirustuksen” taakse kirjoitetaan lyhyt kuvaus, ja kuten edellisessä vaiheessa, ryhmässä keskustellaan piirustuksista ja niiden sanallisista kuvauksista. Vaiheen tarkoituksena on hahmottaa omia voimavaroja. Viimeisessä vaiheessa piirretään jälleen uusi ”integroitu piirustus”, jossa liitetään yhteen niin stressitekijät kuin voimavarat.

Tutkimuksen tulokset voitiin analyysin perusteella jakaa viiteen teemaan, jotka kuvasivat osallistujien stressitekijöitä: päästöt, huoli luonnosta, ilmastonmuutos ja sen seuraukset, ympäristöepäoikeudenmukaisuus ja epätietoisuus tulevaisuudesta. Stressitekijöitä käsiteltäessä osallistujat kokivat hankalia tunteita, kuten ahdistusta, surua ja voimattomuutta. Myös voimavaroista muodostui viisi teemaa: luonto ja elämän seuraaminen, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet ja yhteisö, valinnoilla ja teoilla vaikuttaminen sekä kulttuuri.

Voimavaroja käsiteltäessä osallistujat kokivat rentoutumista, toivoa ja iloa; kirkkautta synkkien stressipiirustusten jälkeen. Integraatiopiirustuksessa ilmeni muutama uusi voimavara, mutta ei stressitekijöitä. Osallistujien oli vaikea kuvailla integraatiopiirustuksen herättämiä tunteita, sillä näkyvillä oli samanaikaisesti niin stressitekijöitä kuin voimavaroja. Kaikilla osallistujilla kuitenkin päällimmäiseksi jäi positiivinen tunnetila. Tätä he sanoittivat toteamalla ympäristöongelmien olevan todellinen ja merkittävä asia, mutta siitä huolimatta toivoa on.

Kyselyn perusteella CB-ART koettiin sopivan menetelmäksi reflektoida ympäristöahdistusta. Osallistujat kertoivat työpajan muun muassa tuoneen näkyväksi epämääräiset ahdistuksen aiheet sekä olleen vaikuttava vertaistuen kautta. Menetelmä koettiin sopivan yksinkertaiseksi, tiiviiksi sekä käytännölliseksi.

Positiiviseksi koettiin myös se, ettei aikaisempaa tietopohjaa tai taitoja tarvittu. CB-ART-työpajan kuvattiin aluksi nostavan ahdistusta pintaan, mutta pajan edetessä siihen yhdistyi toivon elementti. Aiemmassa tutkimuksessa ympäristöahdistuksen käsittelyn yhteydessä on puhuttu draaman kaaresta, joka kulkee ahdistuksen tunteesta kohti toivoa. Tämä toteutui CB-ART työpajassa.

Opinnäytetyön kokonaisuudessaan löydät täältä.


Julkaistu:

Kategoria:
Blogi

Jaa artikkeli:
Facebookissa
Twitterissä