Katsaus ympäristötunteiden tutkimukseen (alkuvuosi 2024)
Panu Pihkala kuva: Kirjapaja Lasten Keskus
Ympäristöahdistuksen ja muiden ympäristötunteiden tutkimus kehittyy kaiken aikaa. Monimutkaista ilmiötä on kuitenkin haastava tutkia, kirjoittaa dosentti Panu Pihkala.
Tällä sivustolla on aika ajoin ilmestynyt katsauksia tutkimukseen (katso edelliset osat: A, B, C). Nykyään tutkimusta aiheesta ilmestyy niin paljon, että minkäänlainen kaikenkattava katsaus ei ole mahdollinen. Keskityn kolmeen valittuun teemaan:
– ympäristöahdistus ja muut maailman kriisit
– mittaaminen kehittyy
– käytännön käsittelyyn on tarjolla erilaisia materiaaleja / käytännön sovelluksia
Muut maailman kriisit ja ympäristöahdistus
Vuoden 2020 jälkeen on ilmennyt erilaisia globaaleja ja alueellisia uhkia, jotka ovat osaltaan vieneet huomiota ympäristökysymyksiltä. Ensin COVID-19-pandemia koetteli maailmaa monta vuotta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkytti talvella 2022. Syksyllä 2023 alkoi Gazan alueella ja sen lähistöllä voimakas väkivalta.
Erilaista maailman tilasta aiheutuvaa stressiä on siis ollut Euroopassakin paljon, ja eräissä tutkimuksissa on pyritty kartoittamaan erilaisten ”makrotason huolenaiheiden” (macro worries) vaikutuksia. Esimerkiksi Weierstall-Pust ja kollegat (2022) tutkivat saksalaisten vastaajien kokemia uhkia keväällä 2022 a) Ukrainan sodan, b) ilmastokriisin ja c) COVID-19-viruksen suhteen. He havaitsivat, että huoli Ukrainan sodasta oli tuoreeltaan suuri, mutta ilmastohuoli oli myös merkittävää ja koronaviruskin yhä huoletti. Tutkijat huomauttivat, että näin monen samanaikaisen huolenaiheen yhteisvaikutus on suuri.
Ympäristöahdistus ja ilmastoahdistus eivät ole olleet uutisissa yhtä paljon kuin vuosina 2018–2019, mutta näiden ilmiöiden taustalla olevat reaaliset ympäristöongelmat ovat alati vakavampia. Haastattelututkimukset pystyvät paikkaamaan kyselyiden jättämiä aukkoja ja niissä tulee usein esiin tarkempaa tietoa ympäristöahdistuksesta (esim. Weintrobe 2024). Maailman erilaiset murheet liittyvät toisiinsa myös faktuaalisesti, sillä esimerkiksi sodat pahentavat ympäristökriisiä ja luonnonresurssien puute voi lisätä konflikteja. Koska ilmiöissä on päällekkäisyyttä ja vuorovaikutusta, kenties ei ole enää järkevää pelkästään pyytää ihmisiä arvottamaan erilaisia huolenaiheita toisiaan vasten, vaan tarkastella huolien yhteisvaikutusta ja laajaa kirjoa.
Mittaaminen kehittyy
Ympäristötunteiden mittausmetodeja on viime vuosina yritetty jatkuvasti kehittää. On julkaistu ehdotuksia eräiden keskeisten ympäristötunteiden kyselymittareiksi. Etenkin ilmastoahdistuksen mittaaminen on herättänyt yhä jatkuvaa kriittistä keskustelua.
Ilmastoahdistusta on yhä mitattu eniten Claytonin ja Karazsian (2020) kehittämällä Climate Change Anxiety Scale -kyselymittarilla (CCAS, esim. Whitmarsh ym. 2022), mutta kriittinen keskustelu mittarista on myös voimistunut. CCAS on myös suomennettu (Niskanen 2022) ja sitä on käytetty monissa Euroopan maissa (esim. Ranska: Heeren ym. 2022; Italia: Innocenti ym. 2023).
Yksi kriittisen keskustelun kärki on kohdistunut siihen, että CCAS:n monet kysymykset korostavat ilmastoahdistuksen voimakkaita muotoja ja vaikutuksia toimintakykyyn (functional impairment). Niiden tutkiminen on tärkeää, mutta monien tutkijoiden mielestä on ongelmallista tehdä vain niiden pohjalta kattavia johtopäätöksiä ilmastoahdistuksen ja muiden asioiden kuten ympäristökäyttäytymisen suhteesta (esim. Wullenkord ym. 2021). Kyseessä on oikeastaan erimielisyys tai sävyero määritelmissä: ajatellaanko ilmastoahdistuksen olevan vain voimakasta ahdistusta (ja stressiä) vai ajatellaanko käsitteen sisältävän myös lievempiä muotoja? Itse edustan jälkimmäistä näkökulmaa, ja esimerkiksi suomalaisten käsitykset ilmastoahdistus-sanasta sisältävät selvästi sekä lievemmän että voimakkaamman ahdistuksen (Hyry 2019).
Tutkijat ovat pyrkineet kehittämään mittauskeinoja myös lievemmälle ilmastoahdistukselle ja sen suhde ympäristökäyttäytymiseen vaikuttaa olevan voimakkaammin positiivinen (esim. Lutz ym. 2023). Tämä ei ole yllätys, sillä voimakas ahdistuneisuus ei ole omiaan lisäämään toimintakykyä. Olisi tärkeää saada mittarit huomioimaan eri muodot riittävän hyvin. Australialaista Hogg Eco-anxiety Scale -mittaria on myös testattu useissa eri maissa (esim. Rocchi ym. 2023; Hogg ym. 2023).
Yleisiä artikkeleita ympäristö- ja ilmastotunteiden merkityksestä on ilmestynyt kohtalaisen paljon, esimerkiksi Emotion Review -lehden teemanumerossa ja ympäristöpsykologian tutkimuslehdissä (esim. Journal of Environmental Psychology). Erityismaininnan arvoinen on upouusi Global Environmental Psychology –lehti, joka on vapaasti luettavissa ja sisältää tutkimusartikkeleita ympäristötunteista (esim. Voşki ym. 2023). Suuttumus ympäristöasioihin liittyen on saanut aiempaa enemmän huomiota, etenkin ilmastokriisin kontekstissa (esim. Gregersen ym. 2023).
Kaksi tutkimusryhmää ovat luoneet kysymyspattereita useammalle ympäristötunteelle. Unkarilainen ryhmä Csilla Ágostonin johdolla (2022ab) on testannut kolmea mittaria: heidän kohteenaan on ympäristöahdistus, ympäristösuru ja ympäristösyyllisyys. Norjasta käsin johdetun Climate Emotions -tutkimushankkeen piirissä on vuorostaan luotu Inventory of Climate Emotions –niminen kyselymittari kahdeksan eri ilmastotunteen tarkasteluun (Marczak ym. 2023, 2024). Hankkeessa on toteutettu kiinnostavia haastattelututkimuksia ja kyselyitä esimerkiksi Norjassa ja Puolassa (Marczak ym. 2023b; Zaremba ym. 2022).
Käytännön sovelluksia
Tuore Stanfordin ja Washingtonin yliopistojen julkaisema materiaalipaketti tarjoaa terveydenhoidon piiriin entistä käytännönläheisempiä vinkkejä ja tietoja ympäristökysymyksiin liittyen. Medicine for a Changing Planet -sivusto tavoittaa toivottavasti sekä lääkäreitä että muuta terveydenhoidon väkeä. Sivustolta löytyy esimerkiksi tapausesimerkki ympäristöahdistuksesta ja sen kohtaamisesta. Suomeksi julkaistiin Ilmastoahdistuksen omahoito-ohjelma Mielenterveystalo-sivustolla.
Ryhmätoimintaan on tarjolla kokeneiden ilmastopsykoterapeuttien laatima Living with Climate Crisis -toimintamalli ja materiaalipaketti. Tekijöistä esimerkiksi Ro Randall oli luomassa jo Carbon Conversations -ryhmämallia, ja nyt uusi malli keskittyy aiempaa enemmän ilmastotunteiden kohtaamiseen. Saatavilla on sekä ohjaajan opas että osallistujan työkirja.
Monet tahot ovat kehittäneet resursseja kasvatus- ja opetustyöhön ympäristötunteiden kohtaamiseksi. Koska tämä on keskeinen nyt käynnissä olevan Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen painopiste, on näistä resursseista ja niihin liittyvästä tutkimuksesta tulossa myöhemmin oma koosteensa. Mainittakoon, että Climate Mental Health Network -järjestö, joka julkaisi esimerkiksi ilmastotunneympyrän, työstää jatkuvasti materiaaleja myös kasvatukseen.
Mainittu kirjallisuus
Ágoston, Csilla, Benedek Csaba, Bence Nagy, Zoltán Kőváry, Andrea Dúll, József Rácz, ja Zsolt Demetrovics. 2022a. ”Identifying Types of Eco-Anxiety, Eco-Guilt, Eco-Grief, and Eco-Coping in a Climate-Sensitive Population: A Qualitative Study”. International Journal of Environmental Research and Public Health 19 (4): 2461. https://doi.org/10.3390/ijerph19042461.
Ágoston, Csilla, Róbert Urbán, Bence Nagy, Benedek Csaba, Zoltán Kőváry, Kristóf Kovács, Attila Varga, ym. 2022b. ”The psychological consequences of the ecological crisis: Three new questionnaires to assess eco-anxiety, eco-guilt, and ecological grief”. Climate Risk Management 37: 100441. https://doi.org/10.1016/j.crm.2022.100441.
Clayton, Susan, ja Bryan T. Karazsia. 2020. ”Development and validation of a measure of climate change anxiety”. Journal of Environmental Psychology 69 (101434). https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2020.101434.
Gregersen, Thea, Gisle Andersen, ja Endre Tvinnereim. 2023. ”The strength and content of climate anger”. Global Environmental Change 82: 102738. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2023.102738.
Heeren, Alexandre, Camille Mouguiama-Daouda, ja Alba Contreras. 2022. ”On Climate Anxiety and the Threat It May Pose to Daily Life Functioning and Adaptation: A Study among European and African French-Speaking Participants”. Climatic Change 173 (1): 15. https://doi.org/10.1007/s10584-022-03402-2.
Hogg, Teaghan L., Samantha K. Stanley, ja Léan V. O’Brien. 2023. ”Synthesising psychometric evidence for the Climate Anxiety Scale and Hogg Eco-Anxiety Scale”. Journal of Environmental Psychology 88 (kesäkuu): 102003. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2023.102003.
Hyry, Jaakko. 2019. ”Kansalaiskysely ilmastonmuutoksesta ja tunteista”. Helsinki: Sitra, the Finnish Innovation Fund. https://media.sitra.fi/2019/08/21153439/ilmastotunteet-2019-kyselytutkimuksen-tulokset.pdf & https://media.sitra.fi/2019/11/29131052/sitraclimate-emotions-report-2019.pdf .
Innocenti, Matteo, Gabriele Santarelli, Gaia Surya Lombardi, Lorenzo Ciabini, Doris Zjalic, Mattia Di Russo, ja Chiara Cadeddu. 2023. ”How Can Climate Change Anxiety Induce Both Pro-Environmental Behaviours and Eco-Paralysis? The Mediating Role of General Self-Efficacy”. International Journal of Environmental Research And Public Health 20 (4): 3085. https://doi.org/10.3390/ijerph20043085.
Lutz, Paul K., Holl-Anne Passmore, Andrew J. Howell, John M. Zelenski, Ying Yang, ja Miles Richardson. 2023. ”The Continuum of Eco-Anxiety Responses: A Preliminary Investigation of Its Nomological Network”. Collabra: Psychology 9 (1): 67838. https://doi.org/10.1525/collabra.67838.
Marczak, Michalina, Małgorzata Wierzba, Bartosz Kossowski, Artur Marchewka, Roxanna Morote, ja Christian A. Klöckner. 2024. ”Emotional responses to climate change in Norway and Ireland: a validation of the Inventory of Climate Emotions (ICE) in two European countries and an inspection of its nomological span”. Frontiers in Psychology 15. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2024.1211272.
Marczak, Michalina, Małgorzata Wierzba, Dominika Zaremba, Maria Kulesza, Jan Szczypiński, Bartosz Kossowski, Magdalena Budziszewska, Jarosław Michałowski, Christian Andreas Klöckner, and Artur Marchewka. 2023a. “Beyond Climate Anxiety: Development and Validation of the Inventory of Climate Emotions (ICE): A Measure of Multiple Emotions Experienced in Relation to Climate Change.” Global Environmental Change 83 (December 2023): article 102764. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2023.102764.
Marczak, Michalina, Małgorzata Winkowska, Katia Chaton-Østlie, Roxanna Morote Rios, ja Christian A. Klöckner. 2023b. ”“When I say I’m depressed, it’s like anger.” An exploration of the emotional landscape of climate change concern in Norway and its psychological, social and political implications”. Emotion, Space and Society 46 (helmikuu): 100939. https://doi.org/10.1016/j.emospa.2023.100939.
Rocchi, Giulia, Jessica Pileri, Federica Luciani, Alessandro Gennaro, ja Carlo Lai. 2023. ”Insights into eco-anxiety in Italy: Preliminary psychometric properties of the Italian version of the Hogg Eco-anxiety Scale, age and gender distribution”. Journal of Environmental Psychology 92: 102180. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2023.102180.
Voşki, Anaïs, Gabrielle Wong-Parodi, ja Nicole M. Ardoin. 2023. ”A New Planetary Affective Science Framework for Eco-Emotions: Findings on Eco-Anger, Eco-Grief, and Eco-Anxiety”. Global Environmental Psychology 1 (marraskuu): 1–31. https://doi.org/10.5964/gep.11465.
Weierstall-Pust, Roland, Thomas Schnell, Philipp Heßmann, Michael Feld, Max Höfer, Anna Plate, ja Matthias J. Müller. 2022. ”Stressors related to the Covid-19 pandemic, climate change, and the Ukraine crisis, and their impact on stress symptoms in Germany: analysis of cross-sectional survey data”. BMC Public Health 22 (1): 2233. https://doi.org/10.1186/s12889-022-14682-9.
Weintrobe, Sally. 2024. ”Silencing is the Real Crime: Youth and Elders Talk About Climate”. The Psychoanalytic Study of the Child. https://doi.org/10.1080/00797308.2023.2287380.
Whitmarsh, Lorraine, Lois Player, Angelica Jiongco, Melissa James, Marc Williams, Elizabeth Marks, ja Patrick Kennedy-Williams. 2022. ”Climate Anxiety: What Predicts It and How Is It Related to Climate Action?” Journal of Environmental Psychology 83 (lokakuu): 101866. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2022.101866.
Wullenkord, Marlis, Josephine Tröger, Karen Hamann, Laura Loy, ja Gerhard Reese. 2021. ”Anxiety and Climate Change: A Validation of the Climate Anxiety Scale in a German-Speaking Quota Sample and an Investigation of Psychological Correlates”. Climatic Change 168 (20). https://doi.org/10.1007/s10584-021-03234-6.
Zaremba, D., M. Kulesza, A. M. Herman, M. Marczak, B. Kossowski, M. Budziszewska, J. M. Michałowski, C. A. Klöckner, A. Marchewka, ja M. Wierzba. 2022. ”A Wise Person Plants a Tree a Day before the End of the World: Coping with the Emotional Experience of Climate Change in Poland”. Current Psychology, lokakuu. https://doi.org/10.1007/s12144-022-03807-3.
Edellisiä tutkimuskatsauksia:
Tuoretta tutkimustietoa ilmastokriisin mielenterveysvaikutuksista
