Meren ja mielen hyvinvoinnilla on yhteys

Kun luonto voi hyvin, siellä oleskelevien ihmisten hyvinvointi lisääntyy. John Nurmisen Säätiön käynnistämää Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina. Kysyimme kasvatustieteilijä ja meri- ja ympäristöbiologi Pia Smedsiltä meren ja mielen hyvinvoinnin yhteydestä.

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, joka kärsii erityisesti rehevöitymisestä. Luonnon tilan heikentyminen voi aiheuttaa psyykkistä kuormitusta.

– Roskat meressä ja rannalla, sinilevät, hajut, ihmismäärät ja lähellä kulkevan tien meteli voivat nostaa merestä esille stressaavia ja ahdistavia puolia, sanoo kasvatustieteilijä ja meri- ja ympäristöbiologi Pia Smeds.

Kun luonto voi hyvin, siellä oleskelevien ihmisten hyvinvointi lisääntyy. Radikaalit muutokset lähiympäristössä tai huoli maapallon tilasta voivat aiheuttaa ahdistusta tai jopa pelkoa.

– Väittäisin, että vain hyvinvoiva meri voi toimia hyvinvoinnin lähteenä mielelle. Myös se, että teemme jotain hyvää toiselle tai se että teemme jotain yhteisen hyvän puolesta, olemme osana jotain suurempaa, voi tukea meidän hyvinvointia sekä merkityksellisyyttä.

Terve meri hyvinvoinnin lähteenä

Suomalaiset hakeutuvat mielellään veden äärelle. Suomessa on yli 500 000 kesämökkiä, joista moni on vesistön äärellä. Ihminen hakeutuu veden äärelle liikkumaan, kalastamaan, harrastamaan tai rauhoittumaan.

– Avoin meri tarjoaa näkymän kymmenien kilometrien päähän, tai kauemmas. Aivomme ovat samat kuin parisataa vuotta sitten, joten avoin näkymä mahdollistaa ”vihollisen” näkemisen ajoissa, ja antaa aikaa suojautumiseen. Avoin meri myös antaa silmän lihasten levätä kun katse irrotetaan kännykästä, ja näin lihakset saavat palautuu, Smeds kertoo.

Lisäksi meren kohina ja rantaan lyövät aallot luovat äänimaailman, jonka moni kokee rauhoittavana. Fyysinen pysähtyminen ja meren kokeminen kaikilla aisteilla tukee läsnäoloa nykyhetkessä.

– Kuulet meren ja sen elämän äänet, tunnet tuulen, kosteuden sekä meriveden viileyden ja rantakiven lämmön sekä mereltä kantautuvat tuoksut. Se siirtää meidät töiden hektisestä ajatuksenjuoksusta tai virtuaalimaailmasta nykyhetkeen, jossa on vain meri ja minä.

Itämeri tarvitsee suojelua

Itämeren vakavin ympäristöongelma on rehevöityminen. Vuosikymmenten ajan ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, on valunut Itämereen liikaa. Ravinteet ruokkivat levien ja vesikasvien kasvua meressä.

Suojelutyön ansiosta Itämereen valuva ravinnekuormitus on onnistuttu viimeisen 30 vuoden aikana puolittamaan. Ravinteet poistuvat silti hitaasti ja rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ongelma. Rehevöityminen vaivaa Itämerta edelleen.

Voit tutusta Itämeren suojeluun muun muassa John Nurmisen säätiön kautta.