Lukion opiskeluterveydenhoitajien valmiudet nuorten ympäristöahdistuksen tunnistamiseen ja sen käsittelyssä tukemiseen

Ympäristöasioiden aiheuttaman huolen ja ahdistuksen käsittely voi vaatia terveydenhuollon ammattilaisen apua. Opiskeluterveydenhoitajat kaipaavat ympäristöahdistuksesta lisää tietoa sekä keinoja ympäristöahdistuneen nuoren tukemiseen.

Emma Niskanen
Terveydenhoitaja (AMK)
Diakonia-ammattikorkeakoulu

Valtaosa nuorista kokee huolta ympäristökysymyksistä. Huolen lisäksi nuoret tuntevat ympäristönmuutoksen vuoksi muun muassa pelon, ahdistuksen, syyllisyyden, häpeän, katumuksen, raivon, masentuneisuuden ja lamaantuneisuuden tunteita. Näistä ympäristöasioiden herättämistä tunteista käytetään termiä ympäristöahdistus.

Ympäristöahdistus on ajankohtainen ja moniulotteinen ilmiö, joka ei itsessään ole sairaus. Ympäristöasioiden aiheuttaman huolen ja ahdistuksen käsittely voi kuitenkin vaatia terveydenhuollon ammattilaisen apua.

Ympäristöahdistuksesta löytyy vielä verrattain vähän suomenkielistä kirjallisuutta ja tutkimustietoa terveysalan ja terveydenhoitotyön näkökulmasta. Ympäristöahdistuksen mieli -hanke on kehittämässä ympäristöahdistuksen ilmiöstä sosiaali- ja terveysalan toimijoille suunnattua koulutusmateriaalia.

Toteutin opinnäytetyöni osana hankkeen kehittämistyötä. Opinnäytetyössä tutkittiin erityisesti lukion opiskeluterveydenhoitajien valmiuksia nuorten ympäristöahdistuksen tunnistamiseen ja käsittelyssä tukemiseen, sillä opiskeluterveydenhoitajat ovat keskeisessä asemassa nuorten mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa, tuen tarjoamisessa sekä nuoren voimavarojen vahvistamisessa.

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, millainen tuki edistäisi terveydenhoitajien ammatillista osaamista ympäristöahdistuksen tunnistamisessa ja sen käsittelyssä tukemisessa. Tutkimukseen osallistui neljä lukion opiskeluterveydenhoitajaa eräästä Suomen kaupungista. Tutkimus toteutettiin haastatteluina Teams-alustalla touko–kesäkuussa 2021.

Ympäristöahdistuksen käsittelykeinoiksi suositellaan osallistavaa toimintaa ja ympäristöasioiden herättämien tunteiden kohtaamista. Ihmiselle on tärkeää kokea, että hän voi osallistua ympäristöongelmien lievittämiseen, ja että ympäristöongelmia ratkotaan myös muiden toimesta yhteiskunnan eri tasoilla. Osallistava toiminta auttaa kanavoimaan ympäristöahdistuksen aiheuttamia tunteita.

Toiminnan lisäksi ympäristöasioiden aikaansaamien tunteiden käsittely on tärkeää, jotta ympäristöasioista välittävä ihminen ei uupuisi yrittäessään jatkuvasti tehdä enemmän. Ympäristöasioiden aikaansaamien keskenään ristiriitaisten tunteiden kanssa tulisi oppia elämään, ettei uupuisi niiden alle. Ympäristöahdistuneen nuoren tukemisessa keskeistä on myös nuoren psyykkisten voimavarojen ylläpitäminen. Psyykkisten voimavarojen ylläpitämisellä tarkoitetaan muun muassa yksilön resilienssin eli psyykkisen palautumiskyvyn vahvistamista, luottamuksen lisäämistä omaan selviytymiskykyyn, myönteisen elämänasenteen edistämistä, psyykkisten itsesäätelykeinojen kehittämistä, elämään merkityksellisyyttä tuovien tekijöiden vaalimista sekä sosiaalisen verkoston tukea.

Tutkimustulosten perusteella opiskeluterveydenhoitajien valmiudet nuoren ympäristöahdistuksen tunnistamiseen ja sen käsittelyssä tukemiseen ovat hyvät, vaikka terveydenhoitajaopintojen myötä saadut valmiudet koettiinkin heikoksi. Ympäristöahdistuksen tunnistamiskeinot rinnastettiin yleisesti ahdistuksen diagnosointiin. Tärkeimpinä keinoina ympäristöahdistuksen tunnistamisessa pidettiin keskustelua ja nuoren haastattelemista. Ympäristöahdistuksen käsittelyssä nuorta tuetaan ahdistuksen tunteen tunnistamisessa ja sen kohtaamisessa. Lisäksi nuoren kanssa pohditaan osallistavan toiminnan mahdollisuuksia osana ympäristöahdistuksen käsittelyä.

Terveydenhoitajat kaipaavat kuitenkin tukea nuoren ympäristöahdistuksen tunnistamiseen ja sen käsittelyssä tukemiseen. Terveydenhoitajien ammatillista osaamista ympäristöahdistuksen tunnistamisessa ja sen käsittelyssä tukemisessa edistäisi sähköisessä muodossa oleva koulutusmateriaali, joka sisältäisi tietoa ympäristöahdistuksesta sekä keinoja ympäristöahdistuneen nuoren haastattelemiseen ja tukemiseen. Lisäksi terveydenhoitajien tietämystä nuoren psyykkisten voimavarojen ylläpitämisen ja toivon edistämisen merkityksestä ympäristöahdistuksen käsittelyssä tulisi lisätä. Terveydenhoitajien luottamusta kykyynsä ympäristöahdistuksen tunnistamisessa tulisi myös vahvistaa.

Opinnäytetyön tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkien opiskeluterveydenhoitajien valmiuksia ympäristöahdistuksen tunnistamiseen ja sen käsittelyssä tukemiseen, sillä tutkimusotanta oli pieni ja tutkimusta varten haastateltiin ainoastaan yhden kaupungin lukioiden opiskeluterveydenhoitajia.

Tutkimustulosten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että opiskeluterveydenhoitajat kaipaavat ympäristöahdistuksesta lisää tietoa ja keinoja ympäristöahdistuneen nuoren tukemiseen. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että laajemmalle ja syvemmälle jatkotutkimukselle ympäristöahdistuksen ilmiöstä ja opinnäytetyön aiheesta on tarvetta. Tässä opinnäytetyössä tuotettua tietoa voidaan hyödyntää sekä yksittäisen terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen vahvistamiseen että opiskeluterveydenhuollossa tehtävän mielenterveystyön, yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan kehittämiseen.

Lähteet:

Clayton, S., Manning, C., Krygsman, K. & Speiser, M. (2017). Mental Health and Our Changing Climate: Impacts, Implications, and Guidance. Washington, DC.: American Psychological Association, and ecoAmerica. Saatavilla https://www.apa.org/news/press/releases/2017/03/mental-health-climate.pdf

Haravuori, H., Muinonen, E., Kanste O., Marttunen M. & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2017). Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa. Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. Saatavilla http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131873/URN_ISBN_978-952-302-722-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

MIELI Suomen Mielenterveys ry. Yhteiskunta. Mielenterveys Suomessa. Saatavilla 21.10.2020 https://mieli.fi/fi/yhteiskunta/suomalaisten-mielen-terveys-ei-ole-kohentunut-fyysisen-terveyden-tahtiin

Pekkarinen, E. & Myllyniemi, S. (toim.) (2019). Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. Saatavilla https://tietoanuorista.fi/wpcontent/uploads/2019/03/NB_2018_web.pdf

Pihkala, P. (16.11.2020). Ympäristöahdistuksesta toivoon. Lääkärikirja Duodecim. Saatavilla 24.11.2020 https://www.koulunterveyskirjasto.fi/ajankohtaista/uutiset/uux24288

Pihkala, P. (2017). Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Helsinki: Kirjapaja.

Pihkala, P. (2018). Johdatus ympäristöahdistukseen: Ympäristöongelmien psyykkiset vaikutukset. Tieteessä Tapahtuu 36(6), 33–40. Saatavilla https://journal.fi/tt/issue/view/5335/2018-6

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Hyry, J. & Kantar TNS Oy. (24.6.2019). Kansalaiskysely ilmastonmuutoksen herättämistä tunteista ja niiden vaikutuksista kestäviin elintapoihin. Ilmastotunteet 2019. Saatavilla https://media.sitra.fi/2019/08/21153439/ilmastotunteet-2019-kyselytutkimuksen-tulokset.pdf

Tohola, E. (2020). Nuorten ilmastoahdistus ja sitä kokevien nuorten tukeminen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus (Opinnäytetyö, Centria-ammattikorkeakoulu, terveydenhoitajan koulutusohjelma). Saatavilla https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/340182/Tohola_Elvi.pdf?sequence=2