Kun ympäristökriisi herättää tunteita, me tarjoamme tukea.
Kerro, miltä ekokriisi tuntuu
Ilmaston lämpeneminen, luontokato ja muut maailman tilan muutokset voivat aiheuttaa ihmisissä erilaisia tunteita. Millaisia tunteita tai ajatuksia ne herättävät sinussa? Entä miten nämä tunteet ja ajatukset vaikuttavat esimerkiksi arkeesi, valintoihisi tai siihen, mitä ajattelet tulevaisuudesta? Haluamme viestiä ja lisätä tietoisuutta ympäristötunteista. Kiitos, jos voit jakaa kokemuksesi.
Lisää myötätuntoa meditaation avulla
Myötätunnon aktiivinen harjoittaminen voi lisätä myönteisiä tunteitamme ja sitä kautta voimavarojamme toimiessamme ympäristökriisin hillitsemiseksi. Myötätunto voi virra..
Myötätunto voimavarana ekokriisissä
Pian on edessä aika, jolloin valtavat ihmisjoukot joutuvat siirtymään pois kodeistaan ilmastokriisin edetessä. Miten tällaista tietoa voi ottaa vastaan? Voisiko myötätunto a..
Osa 3: Miten pärjätä vaikeiden ympäristötunteiden kanssa?
Vaikeat ympäristötunteet voivat olla esimerkiksi huolta, syvää surua ja suuttumusta. Pääseekö vaikeista ympäristötunteista eroon? Tarvitseeko sellaista edes yrittää? Dos..
Aktivisti Ida Korhonen: ”En halua olla vähemmän ahdistunut”
Ida Korhonen ei ole aktivisti helpottaakseen omaa ympäristöahdistustaan. Hän on aktivisti, koska uskoo sen olevan oikein. Olemmeko tottuneet nimittämään ympäristöahdistukse..
Miten tuoda valoa maailmaan palamatta itse loppuun?
Yhteenkuuluvuuden kokemukset, omien vahvuuksien hyödyntäminen itselle tärkeiden asioiden edistämisessä ja pientenkin onnistumisten juhlistaminen saattavat jäädä vähemmäll..
Entä jos -harjoitus tulevaisuuksien pohtimiseen
Tulevaisuus ei ole ennalta määritelty, vaan me ihmiset vaikutamme siihen. Mahdollisten tulevaisuuksien kuvittelu on ensimmäinen askel tähän.
Myötätuntomeditaatio ympäristötunteisiin
Myötätunto on tärkeä vastavoima ilmastoahdistukseen. Sen aktiivinen harjoittaminen voi lisätä myönteisiä tunteitamme ja voimavarojamme, kun toimimme ympäristökriisin hill..Seuraa meitä somessa
Moni tuntee joskus huolta, pelkoa tai surua ilmaston, luonnon tai ympäristön puolesta. Mutta milloin on kyse ilmastoahdistuksesta - ja mikä siihen auttaa?
Tietoa ilmastoahdistuksesta ja sen lievittämisestä löydät Mielenterveystalon Ilmastoahdistuksen omahoito-ohjelmasta. Se on kaikille avoin ja maksuton kokonaisuus, joka tarjoaa tietoa ja konkreettisia harjoituksia ja työkaluja oman hermoston rauhoittamiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen.
Ohjelman voi käydä läpi alusta loppuun tai siitä voi tehdä vaikka yhden harjoituksen. Omahoito-ohjelmaan ei tarvitse kirjautua.
Tutustu Ilmastoahdistuksen omahoito-ohjelmaan bion linkistä tai Mielenterveystalo.fi/omahoito.
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen asiantuntijat ovat osallistuneet omahoito-ohjelman laatimiseen.
Moni tuntee joskus huolta, pelkoa tai surua ilmaston, luonnon tai ympäristön puolesta. Mutta milloin on kyse ilmastoahdistuksesta - ja mikä siihen auttaa?
Tietoa ilmastoahdistuksesta ja sen lievittämisestä löydät Mielenterveystalon Ilmastoahdistuksen omahoito-ohjelmasta. Se on kaikille avoin ja maksuton kokonaisuus, joka tarjoaa tietoa ja konkreettisia harjoituksia ja työkaluja oman hermoston rauhoittamiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen.
Ohjelman voi käydä läpi alusta loppuun tai siitä voi tehdä vaikka yhden harjoituksen. Omahoito-ohjelmaan ei tarvitse kirjautua.
Tutustu Ilmastoahdistuksen omahoito-ohjelmaan bion linkistä tai Mielenterveystalo.fi/omahoito.
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen asiantuntijat ovat osallistuneet omahoito-ohjelman laatimiseen.
"Ei yksilön teoilla ole mitään väliä!" Aina joku tykkää väittää näin.
Se ei tietenkään ole totta.
Perusteluja kestäville valinnoille saat esimerkiksi tuoreesta Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa kehitettiin mittari suomalaisten luontojalanjäljen mittaamiseen. Tulos yllätti tutkijankin.
Tutkimuksessa nimittäin todettiin, että jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuin keskimääräinen suomalainen, lähes VIIDENNES maailman lajeista menetettäisiin.
Toinenkin yllätys tutkimuksesta nousi - nimittäin, että suurin osa suomalaisten luontojalanjäljestä syntyy syömisestä. Ruoka ja sen tuottaminen aiheuttaa jopa 42 prosenttia suomalaisten luontojalanjäljestä.
Omilla valinnoilla siis todellakin on merkitystä. Syömisen aiheuttama kuormitus luonnolle vähenee, kun lisää kasviproteiinien ja kalan osuutta ruokavaliossa. Liikkumisessa kannattaa suosia julkisia, jos tällainen vaihtoehto on.
Ja silti: luontojalanjäljen pienentäminen ei ole vain yksilön vastuulla!
"On myös yritysten ja erityisesti poliittisten päättäjien rooli antaa sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja saavutettavia keinoja luontojalanjäljen pienentämiseen", kertoo tutkijatohtori Sami El Geneidy Ylen haastattelussa 10.6.
#tulevaisuus #kestävyys
"Ei yksilön teoilla ole mitään väliä!" Aina joku tykkää väittää näin.
Se ei tietenkään ole totta.
Perusteluja kestäville valinnoille saat esimerkiksi tuoreesta Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa kehitettiin mittari suomalaisten luontojalanjäljen mittaamiseen. Tulos yllätti tutkijankin.
Tutkimuksessa nimittäin todettiin, että jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuin keskimääräinen suomalainen, lähes VIIDENNES maailman lajeista menetettäisiin.
Toinenkin yllätys tutkimuksesta nousi - nimittäin, että suurin osa suomalaisten luontojalanjäljestä syntyy syömisestä. Ruoka ja sen tuottaminen aiheuttaa jopa 42 prosenttia suomalaisten luontojalanjäljestä.
Omilla valinnoilla siis todellakin on merkitystä. Syömisen aiheuttama kuormitus luonnolle vähenee, kun lisää kasviproteiinien ja kalan osuutta ruokavaliossa. Liikkumisessa kannattaa suosia julkisia, jos tällainen vaihtoehto on.
Ja silti: luontojalanjäljen pienentäminen ei ole vain yksilön vastuulla!
"On myös yritysten ja erityisesti poliittisten päättäjien rooli antaa sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja saavutettavia keinoja luontojalanjäljen pienentämiseen", kertoo tutkijatohtori Sami El Geneidy Ylen haastattelussa 10.6.
#tulevaisuus #kestävyys
Asiantuntijoidemme laatima verkkokurssi ympäristötunteista on nyt julkaistu!
Verkkokurssi tarjoaa tietoa ympäristötunteista ja mielenterveyden vahvistamisesta kestävyyskriisissä. Lisäksi se sisältää työkaluja polarisaation ehkäisyyn ja ymmärryksen lisäämiseen eri tavoin ajattelevien välillä.
Materiaalista löydät käytännönläheisiä harjoituksia ja ideoita oman ja yhteisöllisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamiseen.
Kurssi on täysin maksuton ja kaikille avoin. Materiaali on suunniteltu niin, että sitä voidaan käyttää korkeakoulujen ja toisen asteen opintojen osana, mutta kuka tahansa muukin voi käydä läpi kurssin sisältöjä ja hyödyntää sitä arjessaan tai työssään.
Linkki kurssille on bion linkissä 🔥
#tulevaisuus #mielenterveys
Asiantuntijoidemme laatima verkkokurssi ympäristötunteista on nyt julkaistu!
Verkkokurssi tarjoaa tietoa ympäristötunteista ja mielenterveyden vahvistamisesta kestävyyskriisissä. Lisäksi se sisältää työkaluja polarisaation ehkäisyyn ja ymmärryksen lisäämiseen eri tavoin ajattelevien välillä.
Materiaalista löydät käytännönläheisiä harjoituksia ja ideoita oman ja yhteisöllisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamiseen.
Kurssi on täysin maksuton ja kaikille avoin. Materiaali on suunniteltu niin, että sitä voidaan käyttää korkeakoulujen ja toisen asteen opintojen osana, mutta kuka tahansa muukin voi käydä läpi kurssin sisältöjä ja hyödyntää sitä arjessaan tai työssään.
Linkki kurssille on bion linkissä 🔥
#tulevaisuus #mielenterveys
Kun puhutaan ympäristön tai maailman tilasta, herättää puhe toivosta usein ristiriitaisia fiiliksiä.
Sitä on joko liikaa (eli ihminen ei ota ongelmia tosissaan tai tee niiden eteen mitään) tai liian vähän (jolloin ihminen on ihan liian negatiivinen ja synkkä).
Vaan pohditaanpa hetki, mitä toivo edes tarkoittaa.
Kirjailija, aktivisti Rebecca Solnit määrittelee toivon sitoutumiseksi mahdollisuuksien etsimiseen. Aktivisti, tutkija Joanna Macy vuorostaan kuvaa toivoa joksikin, mitä tehdään - ei joksikin, mitä meillä on.
Toivo on luottamusta tulevaan. Se voi kummuta uskosta siihen, että omalla toiminnalla on merkitystä. Toivoa voi synnyttää sekin, että toimii oikein, omien arvojensa mukaisesti, ja näkee muitakin, jotka tekevät näin.
Löydät artikkeleita ja harjoituksia toivosta monikriisin ajassa osoitteesta ymparistoahdistus.fi/tag/toivo tai bion linkistä 👆
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanketta toteuttavat Nyyti ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry ja Tunne ry. Sitä rahoittaa STEA.
#toivo #tulevaisuus
Kun puhutaan ympäristön tai maailman tilasta, herättää puhe toivosta usein ristiriitaisia fiiliksiä.
Sitä on joko liikaa (eli ihminen ei ota ongelmia tosissaan tai tee niiden eteen mitään) tai liian vähän (jolloin ihminen on ihan liian negatiivinen ja synkkä).
Vaan pohditaanpa hetki, mitä toivo edes tarkoittaa.
Kirjailija, aktivisti Rebecca Solnit määrittelee toivon sitoutumiseksi mahdollisuuksien etsimiseen. Aktivisti, tutkija Joanna Macy vuorostaan kuvaa toivoa joksikin, mitä tehdään - ei joksikin, mitä meillä on.
Toivo on luottamusta tulevaan. Se voi kummuta uskosta siihen, että omalla toiminnalla on merkitystä. Toivoa voi synnyttää sekin, että toimii oikein, omien arvojensa mukaisesti, ja näkee muitakin, jotka tekevät näin.
Löydät artikkeleita ja harjoituksia toivosta monikriisin ajassa osoitteesta ymparistoahdistus.fi/tag/toivo tai bion linkistä 👆
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanketta toteuttavat Nyyti ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry ja Tunne ry. Sitä rahoittaa STEA.
#toivo #tulevaisuus
"Asiat eivät ole niin hyvin, kuin ne voisivat olla, ja tämä tarkoittaa, että niiden eteen täytyy tehdä jotain."
Näin toteaa 21-vuotias Santeri Sammalkivi, jolle luonto on ollut tärkeä pienestä pitäen.
Nykyään Santeri on Helsingin yliopiston Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja ja toimii myös Suomen ylioppilaskuntien liiton ilmastoverkostossa.
"Uskon, että raskaat ympäristötunteet voivat pahimmillaan lamauttaa ja johtaa ajatukseen, että omalla toiminnalla ei ole väliä. Tällaista ajattelua vastaan haluan itse taistella", Santeri sanoo.
Lue koko haastattelu meidän nettisivuilta, linkki on biossa.
#tulevaisuus #toivo
"Asiat eivät ole niin hyvin, kuin ne voisivat olla, ja tämä tarkoittaa, että niiden eteen täytyy tehdä jotain."
Näin toteaa 21-vuotias Santeri Sammalkivi, jolle luonto on ollut tärkeä pienestä pitäen.
Nykyään Santeri on Helsingin yliopiston Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja ja toimii myös Suomen ylioppilaskuntien liiton ilmastoverkostossa.
"Uskon, että raskaat ympäristötunteet voivat pahimmillaan lamauttaa ja johtaa ajatukseen, että omalla toiminnalla ei ole väliä. Tällaista ajattelua vastaan haluan itse taistella", Santeri sanoo.
Lue koko haastattelu meidän nettisivuilta, linkki on biossa.
#tulevaisuus #toivo
Vanhempi tai ammattilainen? Tutustu näihin
Uutta! Verkkokurssi ympäristötunteista
Mitä ympäristötunteet ovat, miten ne vaikuttavat hyvinvointiimme ja miten niiden kanssa tullaan toimeen? Muun muassa näitä asioita käsitellään asiantuntijoidemme laatimassa Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -verkkokurssimateriaalissa. Materiaali on suunniteltu niin, että sitä voidaan käyttää korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opintojen osana. Lisäksi kuka tahansa voi käydä läpi kurssin sisältöjä ja käyttää sen harjoituksia arjessaan tai työssään.
Tilaa uutiskirjeemme
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -uutiskirje on suunnattu kaikille ympäristön ja mielenterveyden yhteydestä kiinnostuneille. Olit sitten nuori, opiskelija, opettaja, aktivisti tai muuten vaan aiheesta kiinnostunut. Voit lopettaa tilauksen milloin vain.
