Suomen talvi ja joulu näyttäytyvät mielikuvissamme usein kauniina ja tunnelmallisina. Lumi peittää maisemat puhtaan valkoiseen hiljaisuuteen. Mutta mitä jos lumi ei tulekaan?
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen harjoittelija, terveystieteiden maisteriopiskelija Liina Tuominen
Muutama viikko sitten opiskelijoiden kaverikahvilassa keskustelimme ilmastonmuutoksesta Suomessa. Maahan oli edellisenä iltana juuri satanut ensilumi – ohut peite, joka katosi melkein yhtä nopeasti kuin tuli. Paikalla oli kansainvälisiä opiskelijoita, jotka iloitsivat nähdessään lunta ensimmäistä kertaa. Myöhemmin kansainväliset opiskelijat kysyivät: Miten ilmastonmuutos näkyy Suomessa? Jotkut paikalliset opiskelijat puhuivat tietävästi siitä, miten vuodenajat Suomessa ovat muuttuneet, miten he itse ja heidän vanhempansa ovat havainneet sen ja miten ennen pysyvä lumipeite saattoi tulla aikaisemmin. Opiskelijat kokivat lumettomuuden konkreettisena ja hiljaa kalvavana muistutuksena siitä, että elämämme Suomessakin on muuttumassa.
Monilla meistä lumi ja pakkanen liittyvät mielikuviimme joulunajasta. Lumi on suomalaisille kulttuurinen merkki sekä henkilökohtainen muisto: lumen narskuminen, lapsuuden pulkkamäet, hiihtäminen, hankien tuoma himmeä valo joulukuisina iltoina… Kun lumi ja pakkanen viipyy tai jää kokonaan tulematta, jokin puuttuu. Valo. Hiljaisuus. Pieni pistely poskissa muistutuksena siitä, että vuodenkierto jatkuu. Esiin nousee huoli: entä jos tämä on uusi normaali?
Kun huoli kasvaa, on tärkeää antaa tunteille tilaa
Ekokriisi voi näyttäytyä elämässä ahdistuksena ja epävarmuutena tulevaisuudesta. Talven hidas tulo voi tehdä huolesta näkyvämpää. Pimeä lumeton maisema toimii triggerinä. Samanaikaisesti loppuvuoden paineet kasaantuvat. Pimeys väsyttää. Vielä pitäisi jaksaa. Pitäisi ostaa ruokaa ja lahjoja – ja samalla säästää planeettaa. Sitten pitäisi levätä ja olla läsnä.
Kun huoli kasvaa, ensimmäinen askel on antaa tunteille nimi ja tila. Tunteiden tunnistaminen on myötätuntoa itseä kohtaan. Tila rauhalle syntyy, kun emme pyri suorittamaan täydellisesti.
Sisäinen talvi ja rauha eivät riipu lumesta ja pakkasesta. Voimme luoda sisäisen talven muilla elementeillä. Voimme rakentaa koteihimme pimeyden läpi kantavaa lämpöä ja valoa. Myös luonto tarjoaa paljon, lumettomuudesta huolimatta. Sumu, sade, vihertävät metsät, kylmät vedet. Luonto on lähellämme, vaikka vuodenaikojen rajat olisivat häilyviä.
Muista: et ole tunteidesi kanssa yksin
Vuoden lähestyessä loppuaan yhteisöllisyys korostuu. Ehkä voimme avata keskustelua sukupolvien välillä: mitä vanhemmat sukulaisemme muistavat menneistä talvista, mikä on pysynyt samana, mikä muuttunut? Ehkä katsomme etäisyyksien päähän myös muuten, toisiin maihin. Millaisia ovat talvet ja juhlasesongit muualla kauempaa asuvilla ystävillämme? Onko niissä jotain samaa? Voimme jakaa tarinoita ja kuunnella muita. Katsomme muutoksia yhdessä, emme yksin.
Joulu korostaa tunteita, niin hyviä kuin vaikeitakin. On ok olla iloinen tai surullinen. On ok kaivata, muistella. Mutta on myös mahdollista löytää rauha hetkessä olosuhteet hyväksyen.
Mutta miten? Se alkaa armollisuudesta: siitä, että kaikkea ei tarvitse kantaa yksin, eikä kenenkään tain minkään tarvitse olla täydellinen. Pienet, harkitut teot ovat osa suurempaa muutosta, ja yhteisöllisyys kannattelee silloin, kun omat voimat ovat vähissä. Pidetään kiinni meille tärkeistä asioista rakentaen uusia hetkiä, jotka eivät ole menneitä huonompia, vaan erilaisia. Myös joulun tarjoama tauko – mahdollisuus hengittää, hidastaa ja kerätä voimia – on tärkeä resurssi tulevan vuoden kestävyyteen. Jokainen vuosi antaa luvan aloittaa uudelleen, pienesti tai rohkeasti, oman jaksamisen ja toivon mukaan.
Tukea ympäristötunteiden tarkasteluun
Jos tämän talven aikana haluat tutkia omia ympäristötunteitasi lempeästi, voit hyödyntää Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen maksuttomia materiaaleja. Ne on tehty sitä varten, että emme jäisi huolen tai epävarmuuden kanssa yksin. Ilmastotunnepeli sopii yksin tai yhdessä pelattavaksi kahvipöytiin, yhteisiin iltoihin ja palautumisen hetkiin. Omaa suuntaa ja toimijuutta tulevalle vuodelle voi pohtia Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -keskustelukorttien parissa. Apua tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn saa hankkeen harjoituksista. Niitä on kootusti myös Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -verkkokurssilla, joka sisältää konkreettista tietoa ekokriisin vaikutuksista mielenterveyteemme ja tunteisiimme.
Olkoon talvesi toivon ja valon aikaa.
