Nuorten ilmastotunteet ja heidän näkemyksensä hallitusten ilmastotoiminnasta

Suomalaisten lasten ja nuorten keskuudessa ilmastohuoli on merkittävän suurta, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Ilmastoahdistus voi olla merkittävä uhka nuorten ja lasten terveydelle.

Panu Pihkala
Dosentti ja ympäristötunteiden tutkija, Helsingin yliopisto

Tässä katsaus tuoreeseen tutkimukseen: Hickman ym. 2021. Young People’s Voices on Climate Anxiety, Government Betrayal and Moral Injury: A Global Phenomenon.  

Tutkimuksen perustietoja ja keskeisiä tuloksia  

Syyskuussa 2021 julkaistiin preprint-versio tähän asti laajimmasta kansainvälisestä ympäristöahdistustutkimuksesta, joka julkaistaan kokonaisuudessaan todennäköisesti joulukuussa 2021 The Lancet Planetary -lehdessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten ja nuorten (16–25-vuotiaat) ilmastotunteita, ilmastoahdistusta ja näkemyksiä hallitusten ilmastotoimista.  

Tutkimukseen osallistui yhteensä 10 000 vastaajaa 10 maasta (Australia, Brasilia, Filippiinit, Intia, Iso-Britannia, Nigeria, Portugali, Ranska, Suomi ja Yhdysvallat).  

Kantar TNS toteutti internetkyselyt keväällä 2021. Vastaajat valittiin yleisestä poolista. Demografiseen tasapuolisuuteen pyrittiin parhaan mukaan.  

Tulosten mukaan ilmastohuoli oli korkeinta niissä maissa, joissa ilmastokriisin vaikutukset ovat jo nyt suurimpia.  

Esimerkiksi filippiiniläisistä vastaajista 84 % oli joko erittäin paljon tai paljon huolissaan ilmastonmuutoksesta (Intia 68 %, Brasilia 67 %, Portugali 65 %).  

Kaikista vastaajista liki puolet (45 %) raportoi, että ilmastohuolella on ollut negatiivisia vaikutuksia päivittäiseen toimintakykyyn. 

Yli puolet (55 %) vastaajista ajatteli, että heillä ei tule olemaan samanlaisia mahdollisuuksia elämässään kuin mitä heidän vanhemmillaan on ollut. Tämä viittaa merkittävien ristiriitojen mahdollisuuksiin sukupolvien välisissä suhteissa, etenkin kun 48% vastaajista koki tulleensa joskus ohitetuksi, kun he ovat yrittäneet puhua ilmastohuolista aikuisille. 

Tulokset osoittavat, että ympäri maailmaa lapset ja nuoret kokevat erittäin suurta huolta ilmastokriisistä. Merkittävän suuri osa vastaajista koki, että maailman hallitukset ovat pettäneet nuoret sukupolvet, koska ilmastotoimia ei ole vielä tehty riittävästi. Näkemykset kertovat myös hyvin huolestuttavasta pessimismistä ja epätoivosta:  

56 % vastaajista jakoi käsityksen, jonka mukaan ”ihmiskunta on tuhoon tuomittu”.  

Tulevaisuususkon horjuminen näkyi myös lapsikysymyksessä: 39 % raportoi, että ilmastonmuutos on saanut heidät epäröimään lasten hankkimista. 

Näkemykset hallitusten ilmastotoimista 

Tutkimuksessa kysyttiin näkemyksiä hallitusten toiminnasta yleisesti monikossa, eli vastaajia ei pyydetty arvioimaan pelkästään oman hallituksensa toimintaa. Lasten ja nuorten (16–18-vuotiaat) näkemykset tästä aihealueesta ovat huomattavan negatiivisia. Poimintoja tuloksista:  

65 % oli sitä mieltä, että hallitukset ovat laiminlyöneet nuoret ihmiset kaikkialla maailmassa ilmastotoimien puutteen vuoksi.

64 % ajatteli, että hallitukset ovat jollain tavalla valehdelleet ilmastotoimiensa tehokkuudesta.

60 % koki, että hallitukset jättävät ihmisten ilmastohädän huomioimatta (englanniksi: dismissing people’s distress).

58 % koki, että hallitukset ovat pettäneet heidät ja tulevat sukupolvet.

Suomeksi käytetty sanamuoto oli: ”Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, uskon että oman maani tai muiden maiden valtionhallinnot ovat…”, minkä jälkeen vastaajat valitsivat väitelauseiden kohdalta kyllä/ei/en halua sanoa.  

Vastaajilta kysyttiin myös sitä, millaisia tunteita hallitusten toimet herättävät (”Kun ajattelen oman maani tai muiden maiden valtionhallintojen ilmastotoimia, tunnen oloni…”). Poimintoja näistä tuloksista, suuruusjärjestyksessä:  

31 % pelokkaaksi, 31 % vihaiseksi, 28 % häpeileväksi, 26 % hylätyksi ja 24 % vähätellyksi.  

Vähiten tunnistetut tunteet hallitusten toimien suhteen olivat: 13 % arvostetuksi, 13 % suojelluksi itsensä tunteminen.  

Suomen tulokset 

Suomalaisten lasten ja nuorten keskuudessa ilmastohuoli oli merkittävän suurta, mutta kansainvälisesti verrattuna huoli oli lähes kaikissa muissa maissa suurempaa. Hypoteesina on, että tämä johtuu siitä, että turvallisuuden kokemus on Suomessa suurempi. Ilmastoahdistus on kuitenkin Suomessakin voimakas ilmiö myös tämän kyselyn valossa:  

31 % suomalaisista vastaajista koki, että ilmastonmuutos on vaikuttanut jollain tavalla negatiivisesti päivittäiseen toimintakykyyn (esimerkiksi työkyky tai unen laatu).

43 % suomalaisista vastaajista ajatteli, että ihmiskunta on tuhoon tuomittu.  

42 % suomalaisista vastaajista koki, että ilmastonmuutos on tuottanut heille epäröintiä lasten hankkimishalun suhteen. 

Suomalaiset vastaajat suhtautuivat hallitusten ilmastotoimiin kohtalaisen penseästi, joskin vähemmän pessimistisesti kuin useimpien muiden maiden vastaajat.  

Ainoastaan 35 % ajatteli, että hallituksiin voi luottaa ilmastotoimien suhteen. 

Vain 30 % piti nykyisiä ilmastotoimia riittävinä (”valtiohallinnot tekevät tarpeeksi välttääkseen ilmastokatastofin”). 

Myös osattomuuden kokemusta ilmeni: 29 % vastaajista koki, että ”muut ihmiset ovat sivuuttaneet minut, kun olen yrittänyt puhua ilmastonmuutoksesta”.

Ilmastotunteiden joukosta Suomessa korostuivat suru (suru 54 %, murhe 58 %), avuttomuus (54 %) ja pelko (54 %). Myös esimerkiksi ahdistusta, suuttumusta ja syyllisyyttä esiintyi huomattavan paljon. Tarkemmat luvut Suomen osalta selviävät alla olevista kaavioista.  

Tunteet (Suomi)  

Näkemykset ja ajatukset (Suomi)  

Näkemykset hallitusten toiminnasta (Suomi)  

“In relations to CC I believe that my government is/other governments are… “  

Vastaanotto kansainvälisessä keskustelussa ja mediassa  

Artikkeli on herättänyt huomattavan laajaa keskustelua kansainvälisessä mediassa: siitä on julkaistu lokakuun alkupuolelle mennessä yli tuhat lehtijuttua. Poliittisella tasolla esimerkiksi YK:n pääsihteeri António Guterres viittasi tutkimukseen avauspuheessaan yleiskokoukselle 21.9.2021. Tutkimusta on käsitelty jopa yhdysvaltalaisessa prime time -komediaviihteessä, Stephen Colbertin Late Show:ssa 23.9. Suomessa tutkimusta ovat käsitelleet esimerkiksi Helsingin Sanomat ja MTV3 aamutelevisio, mutta Suomessa huomio ei ole ollut yhtä suurta kuin monin paikoin maailmalla.  

Tutkijat keskustelevat artikkelissa tulkinnasta, jonka mukaan lasten ja nuorten kokema ilmastoahdistus ja ohitetuksi tulemisen kokemus saattavat muodostaa ihmisoikeusloukkauksen. Kaikkinensa artikkelin tulokset viittaavat siihen, että lasten ja nuorten ilmastohuoleen tulisi kiinnittää entistä painokkaampaa huomiota.  

Lähteet: 

”Young People’s Voices on Climate Anxiety, Government Betrayal and Moral Injury: A Global Phenomenon.”  

Caroline Hickman, Elizabeth Marks, Panu Pihkala, Susan Clayton, Eric R. Lewandowski, Elouise E. Mayall, Britt Wray, Catriona Mellor & Lise van Susteren. Lancet Planetary Health 2021.  https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2542519621002783

Lisätietoja: 

Dos. Panu Pihkala, ympäristöahdistustutkija, yksi artikkelin kirjoittajista
panu.pihkala@helsinki.fi
p.050-3185785