Ekokriisi voi herättää monia tunteita
Ekokriisi vaikuttaa tutkitusti ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Se voi aiheuttaa surua, ahdistusta, pelkoa, vihaa tai esimerkiksi toivottomuuden tunnetta. Tunteiden ja ajatusten tunnistaminen, hyväksyminen ja tunnetaitojen harjoitteleminen auttavat ympäristömuutosten ja ilmastokriisin keskellä.
Ida Korhonen: ”En halua olla vähemmän ahdistunut”
Ida Korhonen ei ole aktivisti helpottaakseen omaa ympäristöahdistustaan. Hän on aktivisti, koska uskoo sen olevan oikein. ”En enää usko, että minun kuuluu pärjätä ilmastotunteideni kanssa”, Korhonen kirjoittaa.
Lue teksti
Santeri Sammalkivi: ”Ilmastokriisi ei ahdista, sillä näen muutosta parempaan”
Yksi syy nuorten ilmastoahdistukseen voi olla siinä, miten ympäristökriisistä puhutaan, sanoo Santeri Sammalkivi, 21.
Lue teksti
Liisa Poussa: ”Mitä jos tulevaisuus olisikin toisenlainen?”
Ympäristökriisistä huolimatta ei ole mitään yhtä yksittäistä tulevaisuutta, jota kohti vääjäämättä ajaudumme. ”Tulevaisuus on vaihtoehtojen ja siksi myös toivon paikka”, kirjoittaa Liisa Poussa.
Lue tekstiYmpäristötunteiden kirjo
Ympäristötunteita ei tarvitse arvottaa myönteisiin tai kielteisiin, sillä kaikki tunteet ovat arvokkaita. Ne myös ovat olemassa syystä. Joitain tunteita voi toki olla hankalampi kokea tai käsitellä kuin toisia.
Hankalalta tuntuva tunne voi viestiä siitä, että asia on tärkeä ja siihen tulisi kiinnittää huomiota. Se voi myös sysätä meidät toimimaan asioiden ratkomiseksi. Kuitenkaan haastavia ympäristöön ja tulevaisuuteen liittyviä tunteita ei ole tarkoitus kääntää väkisin myönteisiksi. Niitä ei tarvitse aina kanavoida toiveikkuudeksi tai rakentavaksi toiminnaksi, vaikka tämäkin on arvokasta. Joskus vaikeille tunteille tulee vain antaa tilaa.
-
Suuttumus on voimakas tunne, joka oikein käsiteltynä antaa voimia tarttua johonkin
häiritsevään asiaan ja muuttaa sitä. Kuitenkin suuttumusta voi olla vaikea käsitellä ja
hyväksyä. Olemme voineet oppia, ettei sitä saa näyttää. -
Syyllisyys on epämukava mutta usein hyödyllinen tunne, joka syntyy, kun toimimme omia
arvojamme vastaan. Tietty määrä tervettä syyllisyyttä voi auttaa korjaamaan omaa
käyttäytymistään ja estää jo etukäteen toimimasta väärin. Parhaassa tapauksessa syyllisyyden
tunteiden kohtaaminen vie meitä kohti yhteisöllistä vastuunkantoa. -
Planeetan tilan tai luonnonympäristöjen muutokset voivat herättää ympäristösurua. Ekokriisi
voi myös aiheuttaa tulevaisuussurua eli surua siitä, että joudumme luopumaan
tulevaisuudesta, jonka olimme joskus kuvitelleet. Surua voi aiheuttaa sekin, että joudumme
elämään osana järjestelmää, joka aiheuttaa tuhoa. Usein suru mielletään kielteiseksi tunteeksi.
Tämä voi liittyä siihen, että kulttuurimme vaatii meiltä iloisuutta ja reippautta. -
Pelolla tai huolella on usein selvä kohde, mutta ahdistus voi olla epämääräisempi tunne. Ahdistus syntyy sisäisistä ristiriidoista ja epävarmuuksista. Se liittyy ihmisen kykyyn havaita
ongelmia ja viestii siitä, että joku asia tarvitsee huomiotamme. Yleisesti ahdistus viestii siitä,
että tarvitsemme lisää turvaa. -
Ekokriisin keskelläkin voimme kokea kevyempiä ja kohottavia tunteita, kuten iloa, innostusta
ja ylpeyttä. Esimerkiksi luonnossa oleminen tai edistysaskeleet ympäristönsuojelussa voivat
herättää valoisia tunteita. Mielihyvä, innostus, ilo ja ylpeys ovat kannattelevia voimia, jotka
auttavat meitä muistamaan, millaista maailmaa kohti haluamme liikkua.
Miten maailman tila vaikuttaa sinuun?
Millaisia tunteita tai ajatuksia maailman tila ja ekokriisi herättävät sinussa? Entä miten nämä tunteet ja ajatukset vaikuttavat esimerkiksi arkeesi, valintoihisi tai siihen, mitä ajattelet tulevaisuudesta? Haluamme viestiä ja lisätä tietoisuutta ympäristötunteista. Kiitos, jos voit jakaa kokemuksesi.
Pitääkö ympäristöahdistuksesta päästä eroon?
Kuinka yleistä ympäristöahdistus on, ja miten se meihin vaikuttaa? Entä pitääkö siitä jotenkin päästä eroon? Ympäristötunteiden tutkija Panu Pihkala kertoo.
Liity WhatsApp-ryhmään
Tervetuloa mukaan WhatsApp-ryhmään, jossa jaetaan ajankohtaisia uutisia ja somesisältöjä sekä sulatellaan niitä yhdessä.
Lue lisää
Maksutonta keskusteluapua
Tarjoamme luottamuksellista ja nimetöntä keskusteluapua hankkeemme työntekijän kanssa. Keskusteluapu ei maksa mitään. Aiheina voivat olla esimerkiksi ilmastoahdistus, ympäristösuru tai huoli tulevaisuudesta.
Lue lisääHarjoituksia ympäristötunteiden tueksi
Kolmen T:n malli ekokriisissä selviytymisen tueksi
Ympäristötunteiden kohtaamisessa tarvitaan kolmea ulottuvuutta: toimintaa, tunteiden kohtaamista sekä tasapainoa.
Lisää myötätuntoa meditaation avulla
Myötätunnon aktiivinen harjoittaminen voi lisätä myönteisiä tunteitamme ja sitä kautta voimavarojamme toimiessamme ympäristökriisin hillitsemiseksi. Myötätunto voi virra..
Ilmastotunnepeli
Onko sinulta koskaan kysytty, mitä ilmastouutiset saavat sinut tuntemaan? Entä millainen on toivomasi valoisa tulevaisuus? Pohdi ja jaa tunteitasi ilmastotunnepelin avulla.
Toivottavan tulevaisuuden kuvittelu
Toivottavien tulevaisuuksien kuvitteleminen selkeyttää ajatuksia siitä, mitä hyvä elämä meille tarkoittaa ja millaisilla teoilla voimme sellaista tavoitella.
Entä jos -harjoitus tulevaisuuksien pohtimiseen
Tulevaisuus ei ole ennalta määritelty, vaan me ihmiset vaikutamme siihen. Mahdollisten tulevaisuuksien kuvittelu on ensimmäinen askel tähän.
Vahvistetaan luontoyhteyttä
Näillä harjoituksilla voit vahvistaa yhteyttäsi muunlajiseen luontoon yksin tai yhdessä kaverin kanssa.
Juurruttaminen
Voit tehdä tämän harjoituksen silloin, kun tunnet itsesi ahdistuneeksi tai kaipaat mielellesi rauhaa. Sen avulla voit palauttaa itsesi tähän hetkeen, jos tunnet ilmastoahdistu..
Huolihetki
Voit rajata huolehtimista keskittämällä sitä päivittäiseen huolihetkeen. Kokeile tätä, jos huolehdit jatkuvasti ympäristön tai ilmaston tilasta.