Kun ympäristökriisi herättää tunteita, me tarjoamme tukea.
Kerro, miltä ekokriisi tuntuu
Ilmaston lämpeneminen, luontokato ja muut maailman tilan muutokset voivat aiheuttaa ihmisissä erilaisia tunteita. Millaisia tunteita tai ajatuksia ne herättävät sinussa? Entä miten nämä tunteet ja ajatukset vaikuttavat esimerkiksi arkeesi, valintoihisi tai siihen, mitä ajattelet tulevaisuudesta? Haluamme viestiä ja lisätä tietoisuutta ympäristötunteista. Kiitos, jos voit jakaa kokemuksesi.
Lisää myötätuntoa meditaation avulla
Myötätunnon aktiivinen harjoittaminen voi lisätä myönteisiä tunteitamme ja sitä kautta voimavarojamme toimiessamme ympäristökriisin hillitsemiseksi. Myötätunto voi virra..
Myötätunto voimavarana ekokriisissä
Pian on edessä aika, jolloin valtavat ihmisjoukot joutuvat siirtymään pois kodeistaan ilmastokriisin edetessä. Miten tällaista tietoa voi ottaa vastaan? Voisiko myötätunto a..
Osa 3: Miten pärjätä vaikeiden ympäristötunteiden kanssa?
Vaikeat ympäristötunteet voivat olla esimerkiksi huolta, syvää surua ja suuttumusta. Pääseekö vaikeista ympäristötunteista eroon? Tarvitseeko sellaista edes yrittää? Dos..
Aktivisti Ida Korhonen: ”En halua olla vähemmän ahdistunut”
Ida Korhonen ei ole aktivisti helpottaakseen omaa ympäristöahdistustaan. Hän on aktivisti, koska uskoo sen olevan oikein. Olemmeko tottuneet nimittämään ympäristöahdistukse..
Miten tuoda valoa maailmaan palamatta itse loppuun?
Yhteenkuuluvuuden kokemukset, omien vahvuuksien hyödyntäminen itselle tärkeiden asioiden edistämisessä ja pientenkin onnistumisten juhlistaminen saattavat jäädä vähemmäll..
Entä jos -harjoitus tulevaisuuksien pohtimiseen
Tulevaisuus ei ole ennalta määritelty, vaan me ihmiset vaikutamme siihen. Mahdollisten tulevaisuuksien kuvittelu on ensimmäinen askel tähän.
Myötätuntomeditaatio ympäristötunteisiin
Myötätunto on tärkeä vastavoima ilmastoahdistukseen. Sen aktiivinen harjoittaminen voi lisätä myönteisiä tunteitamme ja voimavarojamme, kun toimimme ympäristökriisin hill..Seuraa meitä somessa
Kun puhutaan ympäristön tai maailman tilasta, herättää puhe toivosta usein ristiriitaisia fiiliksiä.
Sitä on joko liikaa (eli ihminen ei ota ongelmia tosissaan tai tee niiden eteen mitään) tai liian vähän (jolloin ihminen on ihan liian negatiivinen ja synkkä).
Vaan pohditaanpa hetki, mitä toivo edes tarkoittaa.
Kirjailija, aktivisti Rebecca Solnit määrittelee toivon sitoutumiseksi mahdollisuuksien etsimiseen. Aktivisti, tutkija Joanna Macy vuorostaan kuvaa toivoa joksikin, mitä tehdään - ei joksikin, mitä meillä on.
Toivo on luottamusta tulevaan. Se voi kummuta uskosta siihen, että omalla toiminnalla on merkitystä. Toivoa voi synnyttää sekin, että toimii oikein, omien arvojensa mukaisesti, ja näkee muitakin, jotka tekevät näin.
Löydät artikkeleita ja harjoituksia toivosta monikriisin ajassa osoitteesta ymparistoahdistus.fi/tag/toivo tai bion linkistä 👆
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanketta toteuttavat Nyyti ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry ja Tunne ry. Sitä rahoittaa STEA.
#toivo #tulevaisuus
Kun puhutaan ympäristön tai maailman tilasta, herättää puhe toivosta usein ristiriitaisia fiiliksiä.
Sitä on joko liikaa (eli ihminen ei ota ongelmia tosissaan tai tee niiden eteen mitään) tai liian vähän (jolloin ihminen on ihan liian negatiivinen ja synkkä).
Vaan pohditaanpa hetki, mitä toivo edes tarkoittaa.
Kirjailija, aktivisti Rebecca Solnit määrittelee toivon sitoutumiseksi mahdollisuuksien etsimiseen. Aktivisti, tutkija Joanna Macy vuorostaan kuvaa toivoa joksikin, mitä tehdään - ei joksikin, mitä meillä on.
Toivo on luottamusta tulevaan. Se voi kummuta uskosta siihen, että omalla toiminnalla on merkitystä. Toivoa voi synnyttää sekin, että toimii oikein, omien arvojensa mukaisesti, ja näkee muitakin, jotka tekevät näin.
Löydät artikkeleita ja harjoituksia toivosta monikriisin ajassa osoitteesta ymparistoahdistus.fi/tag/toivo tai bion linkistä 👆
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanketta toteuttavat Nyyti ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry ja Tunne ry. Sitä rahoittaa STEA.
#toivo #tulevaisuus
"Asiat eivät ole niin hyvin, kuin ne voisivat olla, ja tämä tarkoittaa, että niiden eteen täytyy tehdä jotain."
Näin toteaa 21-vuotias Santeri Sammalkivi, jolle luonto on ollut tärkeä pienestä pitäen.
Nykyään Santeri on Helsingin yliopiston Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja ja toimii myös Suomen ylioppilaskuntien liiton ilmastoverkostossa.
"Uskon, että raskaat ympäristötunteet voivat pahimmillaan lamauttaa ja johtaa ajatukseen, että omalla toiminnalla ei ole väliä. Tällaista ajattelua vastaan haluan itse taistella", Santeri sanoo.
Lue koko haastattelu meidän nettisivuilta, linkki on biossa.
#tulevaisuus #toivo
"Asiat eivät ole niin hyvin, kuin ne voisivat olla, ja tämä tarkoittaa, että niiden eteen täytyy tehdä jotain."
Näin toteaa 21-vuotias Santeri Sammalkivi, jolle luonto on ollut tärkeä pienestä pitäen.
Nykyään Santeri on Helsingin yliopiston Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja ja toimii myös Suomen ylioppilaskuntien liiton ilmastoverkostossa.
"Uskon, että raskaat ympäristötunteet voivat pahimmillaan lamauttaa ja johtaa ajatukseen, että omalla toiminnalla ei ole väliä. Tällaista ajattelua vastaan haluan itse taistella", Santeri sanoo.
Lue koko haastattelu meidän nettisivuilta, linkki on biossa.
#tulevaisuus #toivo
Huoli, suru ja epätoivo voivat olla raskaita tunteita kannettaviksi. Kuitenkin niissä myös on voimaa 🔥
Millaisia tunteita ympäristön ja maailman tila sinussa herättävät, ja miten ne vaikuttavat arkeesi tai ajatuksiisi tulevasta?
Jaa kokemuksesi meidän kyselyssä - autat lisäämään tietoutta ympäristötunteista ❤️
Kyselyn löydät bion linkistä tai osoitteesta ymparistotunteet.fi/kerro
#tulevaisuus #toivo
Huoli, suru ja epätoivo voivat olla raskaita tunteita kannettaviksi. Kuitenkin niissä myös on voimaa 🔥
Millaisia tunteita ympäristön ja maailman tila sinussa herättävät, ja miten ne vaikuttavat arkeesi tai ajatuksiisi tulevasta?
Jaa kokemuksesi meidän kyselyssä - autat lisäämään tietoutta ympäristötunteista ❤️
Kyselyn löydät bion linkistä tai osoitteesta ymparistotunteet.fi/kerro
#tulevaisuus #toivo
Hyvää YK:n luonnon monimuotoisuuden päivää! Sitä vietetään 22.5.2025. Päivän tarkoitus on lisätä tietoisuutta siitä, mitä monimuotoisuus tarkoittaa ja miten sitä suojellaan.
Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti tarkoittaa elämän koko kirjoa. Tällä hetkellä maapallolla elää näin 1,75 miljoonaa eri eliölajia. Tämä monimuotoisuus on tärkeää luonnolle itselleen - sen avulla luonto pystyy esimerkiksi sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
Lisäksi monimuotoisuus on tärkeää meille ihmisillekin. Monilajinen luonto voi suojata meitä sairauksilta ja uusilta pandemioilta. Rikkaassa luonnossa liikkuminen myös elvyttää stressistä ja tuottaa mielihyvää.
Oheisesta karusellista löydät hyviä harjoituksia oman luontoyhteytesi tukemiseksi. Lisää harjoituksia löydät ymparistoahdistus.fi-sivustolta.
Sitä ylläpitää Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke, jota toteuttavat MIELI Suomen Mielenterveys ry, Nyyti ry ja Tunne ry. Hanketta rahoittaa STEA.
#mielenterveys #biodiversiteetti #monimuotoisuus #tulevaisuus
Hyvää YK:n luonnon monimuotoisuuden päivää! Sitä vietetään 22.5.2025. Päivän tarkoitus on lisätä tietoisuutta siitä, mitä monimuotoisuus tarkoittaa ja miten sitä suojellaan.
Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti tarkoittaa elämän koko kirjoa. Tällä hetkellä maapallolla elää näin 1,75 miljoonaa eri eliölajia. Tämä monimuotoisuus on tärkeää luonnolle itselleen - sen avulla luonto pystyy esimerkiksi sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
Lisäksi monimuotoisuus on tärkeää meille ihmisillekin. Monilajinen luonto voi suojata meitä sairauksilta ja uusilta pandemioilta. Rikkaassa luonnossa liikkuminen myös elvyttää stressistä ja tuottaa mielihyvää.
Oheisesta karusellista löydät hyviä harjoituksia oman luontoyhteytesi tukemiseksi. Lisää harjoituksia löydät ymparistoahdistus.fi-sivustolta.
Sitä ylläpitää Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke, jota toteuttavat MIELI Suomen Mielenterveys ry, Nyyti ry ja Tunne ry. Hanketta rahoittaa STEA.
#mielenterveys #biodiversiteetti #monimuotoisuus #tulevaisuus
Kop kop! Kuka siellä? No syyllisyyshän se taas kolkuttelee.
Eikä se yleensä naurata.
Syyllisyys on epämukava tunne, jota moni meistä kokee. Voimme kokea syyllisyyttä valinnoistamme ja teoista, joita olemme tehneet - tai jättäneet tekemättä.
Syyllisyyttä ei ole kiva kokea. Siksi on ihan normaalia, että siitä haluaa eroon. Kuitenkin tiettyyn pisteeseen asti terve syyllisyys on hyväkin tunne, jota kannattaa vähän kuulostella.
Syyllisyys nimittäin kertoo, että jokin toiminnassamme on ristiriidassa arvojemme kanssa. Näin se on tunne, jota tutkimalla voimme oppia omista arvoistamme. Samalla voimme myös korjata omaa käytöstämme, että se vastaisi näitä arvoja paremmin. Lisäksi syyllisyyden tunne voi jo etukäteen estää toimimasta tavalla, joka on vahingollinen.
Joskus syyllisyyttä voi tosin kokea liikaa. Tästä on kyse silloin, jos tunnet syyllisyyttä tai riittämättömyyttä koko ajan, tai mietit jatkuvasti, mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä.
Muista, että yksilöinä joudumme jatkuvasti tekemään valintoja epätäydellisten vaihtoehtojen välillä. Olemme keskeneräisiä, mutta voimme silti toimia omien mahdollisuuksiemme rajoissa.
Parhaassa tapauksessa syyllisyyden tunteiden käsittely voi johtaa kohti yhteisöllistä ja vahvaa vastuunkantoa.
#mielenterveys #tunnetaidot #tulevaisuus
Kop kop! Kuka siellä? No syyllisyyshän se taas kolkuttelee.
Eikä se yleensä naurata.
Syyllisyys on epämukava tunne, jota moni meistä kokee. Voimme kokea syyllisyyttä valinnoistamme ja teoista, joita olemme tehneet - tai jättäneet tekemättä.
Syyllisyyttä ei ole kiva kokea. Siksi on ihan normaalia, että siitä haluaa eroon. Kuitenkin tiettyyn pisteeseen asti terve syyllisyys on hyväkin tunne, jota kannattaa vähän kuulostella.
Syyllisyys nimittäin kertoo, että jokin toiminnassamme on ristiriidassa arvojemme kanssa. Näin se on tunne, jota tutkimalla voimme oppia omista arvoistamme. Samalla voimme myös korjata omaa käytöstämme, että se vastaisi näitä arvoja paremmin. Lisäksi syyllisyyden tunne voi jo etukäteen estää toimimasta tavalla, joka on vahingollinen.
Joskus syyllisyyttä voi tosin kokea liikaa. Tästä on kyse silloin, jos tunnet syyllisyyttä tai riittämättömyyttä koko ajan, tai mietit jatkuvasti, mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä.
Muista, että yksilöinä joudumme jatkuvasti tekemään valintoja epätäydellisten vaihtoehtojen välillä. Olemme keskeneräisiä, mutta voimme silti toimia omien mahdollisuuksiemme rajoissa.
Parhaassa tapauksessa syyllisyyden tunteiden käsittely voi johtaa kohti yhteisöllistä ja vahvaa vastuunkantoa.
#mielenterveys #tunnetaidot #tulevaisuus
Vanhempi tai ammattilainen? Tutustu näihin
Uutta! Verkkokurssi ympäristötunteista
Mitä ympäristötunteet ovat, miten ne vaikuttavat hyvinvointiimme ja miten niiden kanssa tullaan toimeen? Muun muassa näitä asioita käsitellään asiantuntijoidemme laatimassa Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -verkkokurssimateriaalissa. Materiaali on suunniteltu niin, että sitä voidaan käyttää korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opintojen osana. Lisäksi kuka tahansa voi käydä läpi kurssin sisältöjä ja käyttää sen harjoituksia arjessaan tai työssään.
Tilaa uutiskirjeemme
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -uutiskirje on suunnattu kaikille ympäristön ja mielenterveyden yhteydestä kiinnostuneille. Olit sitten nuori, opiskelija, opettaja, aktivisti tai muuten vaan aiheesta kiinnostunut. Voit lopettaa tilauksen milloin vain.
